6 vinkkiä kriisiin

Ukrainan sota syttyi juuri, kun maailma oli pikkuhiljaa toipumassa COVID-19 -pandemiasta. Samanaikaisesti saamme lukea energiakriisistä, ilmastonmuutoksen mahdollisista uhista ja maailman luonnon köyhtymisestä. Elämme aikaa, jolloin kaikkien isojen suunnitelmien yhteydessä on syytä tehdä myös kriisinhallintasuunnittelua. Tässä 6 vinkkiä, joilla voit käsitellä kriisejä.

1.     Voitko vaikuttaa itse uhkaan?

Epätoivo, ahdistus ja pelko tulee monesta suunnasta juuri tässä ajassa. Kohtaamme joka päivä erilaisia uhkia, jotka ovat kooltaan planeetan kokoisista paikallisiin ja kaikkea siltä väliltä. Monet uhista ovat sellaisia, joihin ei voi itse juuri vaikuttaa. Vaikka jokaisen yksilön valinnoilla on vaikutusta, jokainen yksilö ei voi määräänsä enempää vaikuttaa. Tee se, mikä on vallassasi ja tee voitavasi, mutta älä kanna maailman murheita harteillasi, jos et voi niitä ratkaista.

2.     Mieti, mihin uhka kohdistuu ja mihin ei?

Korona -pandemian alkaessa näimme ihmisten pakenevan maalle. Moni ymmärsi, että pandemia ei leviä niin helposti siellä, missä on vähemmän ihmisiä välittämässä virusta. Nyt Venäjän pommittaessa Ukrainaa, kohteena ovat alueet, joissa tuho on mahdollisimman suurta. Kriiseillä on taipumusta kasvaa, kun edellytykset haitoille voimistuvat. Yleensä löytyy myös sellaisia olosuhteita, jotka vähentävät kriisiytymisen mahdollisuuksia. Pohdi, mitä ne tekijät ovat. Liittyvätkö ne sijaintiin, erilaisiin ympäristötekijöihin, turvallisuuteen, ruoan saantiin, suojaan, lämpöön tai vaikkapa mukavuustekijöihin? Sen jälkeen on hyvä pohtia, millä valinnoilla kriisien todennäköisyyttä omassa elämässä voisi pienentää.

3.     Pohdi ratkaisukeskeisesti ja realistisesti

Maailma on monitahoinen paikka, jossa tyhjiöt täyttyvät. Olipa kyseessä aika, tila, luonto, politiikka tai talous, aina tulee joku, joka ottaa tyhjäksi jäävän tilan. Kieltoja ja tuhoa seuraa tyhjiö, joka täyttyy jollain muulla. Pohdi, millä haluaisit tyhjiön täyttyvän ja edistä sitä omilla valinnoillasi. Varo ajatusta, ettei tyhjiö täyttyisi, vaan haasta itseäsi pohtimaan, millä se täyttyy. Ja ennen kaikkea, millä itse haluat omat tyhjiösi täyttää.

4.     Seuraa ja ennakoi

Joskus ennustaminen on vaikeaa, eikä tulevaisuus ole kenellekään aivan aukoton. On hyvä erottaa ennustaminen ja ennakointi toisistaan, sillä ennakoimalla voit itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi. Ennakointi on periaatteessa tehtyjä ratkaisuja, joilla voi parantaa omaa tilannetta ja vähentää ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksia. Jotta voit ennakoida, sinun tulee olla tietoinen maailmalla tapahtuvista muutoksista. Mitä paremmin ymmärrät muutoksia ja niitä ohjaavia tekijöitä, sen paremmin onnistut ennakoinnissa.

Esimerkiksi tiedämme, että energian hinta on korkealla. Tiedämme myös, että syynä on pula energian tuotantotekijöistä ja siten energiamarkkinoiden vaje. Sen lisäksi tiedämme, että energian tarve kasvaa koko ajan ja tulee myös kasvamaan maailman sähköistymisen myötä. Vaikka kehitteillä on uusia mullistavia energialähteitä, niiden aika ei ole vielä. Voidaan siis perustellusti ennustaa, että energian hinta tulee pysymään korkealla vielä pitkään. Tämä ennuste mielessä esimerkiksi oman kodin rakentaja voi ennakoida kallista energiaa ja tehdä investointeja, joilla ostoenergian tarve pienenee. Vaikkapa aurinkokeräimeen. Investointi maksaa itsensä takaisin suhteessa energian hintakehitykseen. Jos hinta nousee, takaisinmaksuaika lyhenee ja päinvastoin.

Ennakoinnissa tärkeää on ymmärtää muutoksia ja pysyvyyksiä. Sen ymmärryksen avulla voi tehdä ratkaisuja, jotka auttavat tulevaisuudessa. Pohdi, mitä valintoja sinä voit tehdä tulevaisuutesi hyväksi nykyisillä tiedoillasi.

5.     Muista positiivisuus

Kriisien keskellä moni uhkaa ajautua masennukseen. Niin syvään epätoivoon, ettei osaa enää käsitellä sitä. Erityisesti maailmanlaajuisten kriisien kohdalla on tärkeää muistaa huomata myös positiiviset asiat. Yksikään kriisi ei ole vielä onnistunut hävittämään maailmasta kaikkea hyvää. Aina välillä kannattaa pysähtyä miettimään, mistä olet kiitollinen, mikä saa sinut hyvälle tuulelle ja mikä sykähdyttää hyvällä tavalla. Lapsen ilo, auttavaisuus, luonnon ihmeet, läheisten terveys, ystävät, perhe, tuleva tai mennyt loma, lemmikit.. Lista on loputon, josta löytyy jokaiselle jotain ammennettavaa. Mieti, mitkä asiat valaistuttavat sinun elämääsi

6.     Kriisiä seuraa jälleenrakennus

Kriisin aikana voi tuntua, että huomista ei tule. Huominen on kuitenkin aina tullut aiempienkin kriisien jälkeen ja niin se tulee tulevienkin kriisien jälkeen. Kriisin jälkeinen aika on jälleenrakennuksen aikaa. Silloin rakennetaan rakennuksia, ihmissuhteita, toimintamalleja, yhteiskuntia ja elämän edellytyksiä. Luonto on hyvä esimerkki, sillä luonto tekee jälleenrakennusta koko ajan, koska eriasteisia tuhoja tapahtuu koko ajan. On myrskyä, tykkyä, tankkerien uppoamista, ympäristömyrkkyjä, hyönteistuhoja, sairauksia ja vaikka mitä muuta. Luonto ei pysähdy koskaan, vaan muuttuu vahvemmaksi jälleenrakentaessaan tuhon jälkeen uutta maailmaa. Luonto on myös armoton, jossa vain vahvimmat pärjäävät ilman liittoutumista. Kannattaa muistaa, että kriisi ahdistaa, mutta myös yhdistää ja vahvistaa.

Uudisrakennetaan ja uudistetaan

Kun maailma siirtyy jälleenrakennuksen aikaan, suunnittelupöydällä on aiempaan nähden erilaisia arvoja sisällytettäväksi suunnitelmiin. Kun uudisrakennetaan, samalla myös luonnollisesti uudistetaan alueita, koteja, elämää itsessään. Kaikki eivät tietenkään muutu, vaikka kaikki muuttuu. Kaupungistuminen jatkuu ja sen rinnalla maaseudullistuminen voimistuu. Yhä useampi ihminen muuttaa pois kaupungeista maalle, koska asuminen on siellä turvallisempaa, puhtaampaa ja rauhallisempaa. Rakennuksista tehdään aikaisempaa energiatehokkaampia ja ihmiset investoivat energiaratkaisuihin entistä enemmän. Sisäilman laatua parannetaan samalla, kun talot rakennetaan luontoa mahdollisimman vähän kuluttavista materiaaleista. Uudenlaisia yhteisöjä luodaan, joiden avulla eläminen on edullisempaa ja sosiaalisesti rikkaampaa, mutta samalla ekologista ja modernia.

Vaikka meillä ei ole sotatilaa, eikä kukaan pommita rakennuksia maan tasalle, myös Suomessa on suuri tarve uudisrakentamiselle. Meillä on paljon paikkakuntia, joissa rakentamisen volyymi ei kannattele asumiskelpoista asuntokantaa. Se taas johtaa tilanteeseen, jossa tulomuutto on lähes mahdotonta. Kaupungeissa on lähiöitä, joissa taloyhtiöt eivät saa remonttilainoja ja rakennukset ovat menossa kohti tuhoaan. Voikin sanoa, että on paikkoja, joissa tuhoa odotellaan turhankin maltillisesti, kun pitäisi keskittyä miettimään, miten uudisrakentaminen saadaan käyntiin. Älykylä® on yksi tapa ratkaista ongelmia, mutta tarvitaan myös muita innovatiivisia ideoita, jotta saadaan maaseudun uudisrakentaminen ja uudistaminen käyntiin. Ilman elävää maaseutua ei ole hyvinvoivaa kaupunkia. Toimiva symbioosi taas palvelee molempia.