Puurakentamisen kehittämisohjelma puuttuu useimmista kunnista

Kyselytutkimus toteutettiin suunnatusti kuntien johtaville viranhaltijoille, jotka vastaavat kunnissa rakentamisesta ja elinvoimaisuudenkehittämisestä. Suurimmat kaupungit rajattiin kyselyn ulkopuolelle. Vastaajat edustivat noin kymmenesosaa Suomen kunnista. Kyselyllä haluttiin selvittää pienempien paikkakuntien puurakentamista ja elinvoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Koska valtaosa Suomen pientalorakentamisesta on puutalorakentamista, kyselyssä keskityttiin kerrostaloihin ja kuntien käyttämiin rakennuksiin. Vaikka vastausten perusteella varsinaista puurakentamisen toimintaohjelmaa tai vastaavaa ei useimmissa kunnissa ole, puurakentamista edistetään muilla tavoilla. Kerrostalojen kaavoitukseen ei vastaajien mukaan juuri liitetty vaatimuksia puurakentamisesta, mutta sen sijaan kuntien omaan käyttöön tulevien rakennusten osalta useimmat kunnat suosivat puuta pääasiallisena raaka-aineena.

Uudisrakentaminen avainasemassa

Kyselyn tulokset osoittavat kiistatta sen, että mielikuvat kunnan tulevaisuuden kannalta ovat pitkälti sidoksissa uudisrakentamiseen. Niissä kunnissa, joissa vapaana olevat vuokra-asunnot ja myytävät asunnot ovat iäkkäitä, uskottiin väestön vähenevän ja vastaavasti niissä, missä oli myös uudempia asuntoja, väestönkehitys nähtiin positiivisempana. Tärkeimpinä väestön kehittymiseen positiivisesti vaikuttavina tekijöinä nähtiin ihmisten arvomaailman muutos, työpaikkojen määrän kasvu ja kunnan positiivinen imago. Jopa puolet arvioi negatiivisen kehityksen syyksi vuokra-asuntojen tarjonnan.

Harvaan asutun alueen asumiseen erikoistunut asiantuntija, toimitusjohtaja Juri Laurila arvelee, ettei kunnissa vielä täysin tunnisteta uudisrakentamisen tärkeyttä kunnan tulevaisuuden kannalta. ”Useiden kuntapäättäjien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella käsiin vanheneva asuntokanta tulee monesti yllätyksenä”, Laurila toteaa. Hänen mukaansa on ymmärrettävää, että kuntien päättäjät pyrkivät tekemään parhaansa olemassa olevien palveluiden säilyttämiseksi väestön vähetessä, mutta eivät huomaa asuntojen houkuttelevuuden heikkenemistä.

Laurila kertoo, että asuntojen iän kasvaessa myytävien asuntojen keskihinta putoaa ja se taas vaikuttaa esimerkiksi uudisrakentamista suunnittelevan lainaehtoihin. ”Moni uudesta kodista haaveileva jääkin vaille rakennuslainaa, jonka hän olisi kasvukeskuksessa saanut helposti”, Laurila kuvailee tilannetta. Pankkeja säädellään EU:n tasolla, joten pankeilla ei ole mahdollisuutta tilannetta korjata. Kunnilla voikin olla edessä tilanne, jossa niiden on annettava rakennuslainoihin lisävakuuksia, mikäli haluavat esimerkiksi nuoria lapsiperheitä kotien rakentajiksi.

Lisäksi Laurila toivoisi kunnilta omaleimaisempaa markkinointia. Lähes jokainen vastaaja kertoi kunnan markkinoivan itseään hyvänä paikkana asua, luonnolla ja monipuolisilla harrastusmahdollisuuksilla. Hyvin yleisesti käytetään myös hyvää paikkaa yrittää, turvallisuutta ja vesistöjä. Vain viisi markkinoi asuntoja, vaikka kuntamarkkinoinnin tavoite onkin yleisesti asukkaiden houkuttelu kuntaan.